Ajatuksia Tripedasta

 Olen aina ollut innokas osallistumaan "kaiken maailman" koulutuksiin, joissa voin vahvistaa sekä omaa pedagogista osaamista että digiosaamista. Ja TRIPEDAssa nämä molemmat yhdistyvät. Harkitsin TRIPEDAan osallistumista jo ensimmäisellä kierroksella, mutta silloin oma tilanne oli sellainen, että resurssit ja aika eivät olisi riittäneet. Sen jälkeen kyttäsin seuraavaa mahdollisuutta ja kun se tuli, niin tartuin heti toimeen ja ilmoittauduin mukaan. 

TRIPEDA ii -koulutuskokonaisuus sopii hyvin tällaiselle henkilölle, joka haluaa syventää osaamistaan ja kehittää uusia pedagogisia menetelmiä. TRIPEDAssa käytiin läpi laaja kirjo aiheta, kuten oppimisen arviointi, pedagogiikka, digitaaliset oppimisympäristöt. Näiden aiheiden syvällinen käsittely tarjoaa mahdollisuuden päivittää omaa osaamista ja saada uusia näkökulmia opetustyöhön. Ehkä hieman uutena kokonaisuutena minulle tuli syväoppiminen. Se on ollut minulle hieman vieraampaa ja voin kyllä tunnustaa, että ihan vieläkään en kokonaan ymmärrä sitä kokonaisuutta. Mutta tästä on hyvä jatkaa siihen perehtymistä.

Pedagoginen kehittyminen on jatkuva prosessi, joka vaatii avointa mieltä ja halua oppia uutta. Osallistuminen TRIPEDA II -koulutukseen tarjosi minulle mahdollisuuden reflektoida omaa itseäni ja löytää uusia tapoja tukea oppimista. Itselle haasteena oli se, että minulla ei ole opetusta opiskelijoille. Tämän hetken työni on tukea opettajia heidän työssään, varsinkin digitaalisuuden ja digipedagogiikan saralla. Ja tästä koulutuksesta sain siihen hyviä eväitä. Tavallaanhan voisi ajatella, että opettajat ovat minun opiskelijoitani ja minä vain tuen heitä heidän työssään. Ja tuon heille uusia näkemyksiä ja ajatuksia digipedagogiikasta. Jaan siis TRIPEDAn oppeja eteenpäin.

TRIPEDA II -koulutuksen käytännönläheisyys on ollut yksi sen suurimmista vahvuuksista. Koulutuksessa käsiteltiin konkreettisia esimerkkejä ja tarjottiin työkaluja, joita voi heti soveltaa omassa opetuksessa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä teoreettinen tieto on arvokasta, mutta sen soveltaminen käytännössä on se, mikä todella tekee eron. Vaikka koulutuspäivät olivat perjantai-iltaisin ja lauantai päivisin, niin se ei ollenkaan latistanut tunnelmaa ja vienyt innostusta. Aiheet olivat mielenkiintoisia ja toteutustapa sellainen, että kukaan ei voinut jäädä nuokkumaan, vaan kaikki osallistettiin. Toteutuksessa oli mielestäni sopivalla tavalla teoriaa ja käytäntöä. Ja ryhmissä tuli vaihdettua ajatuksia ja erilaisia käytäntöjä. Erityisesti Pelipäivä jäi itselle mieleen, se innosti ottamaan asioista selvää ja pohtimaan asioita tarkemmin. Sekä miettimään omaa kehittymistä ja miten näitä voisi oikeasti hyödyntää omassa työssä. Toki jonnekin mielen sopukoihin jäi myös kytemään ajatus Pelipäivän hyödyntämisestä omassa organisaatiossa.

Koulutuksen alussa tehtiin reflektio omasta itsestä kehittymissuunnitelman pohjaksi. Koulutuksen päätteeksi pyydettiin tekemään reflektio uudelleen. Tässä alla nyt tekemäni reflektio. Tässä kohtaa voisi sanoa, että ensimmäisestä reflektiosta nykytila on nyt siirtynyt menneeksi ja tulevaisuus osittain nykytilaksi. Itselleni tämä koulutus on avannut enemmän ymmärrystä digipedagogiikkaan mutta toisaalta myös vahvistanut niitä ajatuksia, jotka minulla on jo ollut. Huomaan, että minulla on ollut paljon osaamista ja tietämystä, mutta nyt se pitää viedä käytäntöön. Ja kehittää taas uusia asioita.

	Mennyt	Nykytila	Tulevaisuus
Kuvaile digipedagogisia ratkaisujasi digitaalisessa muodossa.	TPACK-malli: Opetuksessa olen huomioinut opetusteknologian, pedagogiikan ja sisällön välisen tasapainon.	TPACK-mallin hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen.	Pelillistäminen. Virtuaaliset ympäristöt käyttöön. Digitaaliset osaamismerkit arkikäyttöön
Tee vertailuja digipedagogisista ratkaisuistasi.	Yksipuolista, perinteinen tehtävän palautus.	Monipuolinen erilaisten ratkaisujen hyödyntäminen. Käytössä videot ja “perinteiset” PP-kalvot. Hyödynnetään erilaisia tehtävätyyppejä esim. H5P.	Lisätään aktivointia verkkokursseilla. Joko ryhmätehtävinä tai esim. keskustelutehtävinä. Teams-tuokiot osaksi kokonaisuutta ja Teams-tuokiot myöskin aktiivisiksi (ei pelkästään luentoa)
Pohdi digipedagogisia ratkaisujasi kriittisesti.	Tietyt asiat toimivat, mutta niiden toimivuus riippuu myös vastaanottajasta. Kaikki ei sovi kaikille ja aina pitää olla Plan B, kun jokin asia ei toimikaan. Varmistetaan, että ihmisillä on digitaaliset valmiudet, ettei oppiminen kaadu digivälineiden kanssa taisteluun.	Pitää kiinnittää huomiota, että monipuolisuutta ei tule liikaa. Ei saa olla liikaa erilaisia aineistoja ja aktiviteetteja.	Jatkuvasti muuttuvien digitaalisten työkalujen haltuun ottaminen voi olla opettajalle haaste. Haluan jatkaa edelleen opettajien tukemista tämän haasteen edessä.

TRIPEDA II -koulutuskokonaisuuteen osallistuminen on ollut antoisa kokemus, joka on vahvistanut omaa näkemystäni ja innostanut kehittämään itseäni ja muita edelleen. Mieleeni on jäänyt, että pedagoginen kehittyminen ei ole vain yksittäisiä koulutuksia, vaan jatkuva matka, jossa uudet oivallukset ja käytännön kokeilut vievät eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa oman osaamisen syventämistä ja osaamisen jakamista eteenpäin. Paljon olen saanut ajatuksia ja nyt alkaa niiden työstäminen.

Kehittämistehtävä

Pohdintoja kehittämistehtävästä

Osana Tripeda-opintoja oli kehittämistehtävä. Minulla oli hieman haasteita tämän kehittämistehtävän kanssa. Lähinnä sen vuoksi, että minulla oli runsauden puolaa, mitä tähän ottaisin. Työssäni teen tällä hetkellä useitakin erilaisia kehittämiseen ja nimenomaan digitaalisuuteen ja digipedagogiikkaan liittyviä tehtäviä. Valitsin kuitenkin yhden ajankohtaisen aiheen eli Oppimisanalytiikan. Tarkoituksena on tehdä Moodle-kurssi, jolla voi opiskella oppimisanalytiikkaan liittyviä perusasioita. 

Sisältöjä ja ideoita napattiin OA-hankkeen nettisivuilta: Oppimisanalytiikasta ammatillisen koulutuksen supervoima - Helsinki OA. Kurssia suunnittelin ja tein yhdessä kahden työkaverini kanssa. Tuolta OA-hankkeesta saatiin kurssirunkoa ja jonkin verran aineistoja. Mutta muuten toteutuksen suunnittelimme itse.

Alustan suunnitelman mukaisesti rakensimme ensin Moodle-kurssin ja sinne sisällöt. Tämän lisäksi kurssille tulee vielä H5P-tehtäviä ja lopuksi kurssin osallistujat voivat suorittaa Osaamismerkin. Osaamismerkkitehtävään tulee ns. "teoria"-kysymyksiä ja niiden lisäksi pitää kertoa oma näkemys asiasta ja/tai miten omassa työssään asioita hyödyntää. Osaamismerkin voi suorittaa myös ilman kurssin läpikäymistä.

Tässä vielä yhteenvetoa tästä kehittämistehtävästä. Ihan loppuun asti en nyt ehtinyt tätä kehittämistehtävää tekemään. Moodle-kurssi on tehtäviä lukuun ottamatta valmis ja osaamismerkit puuttuvat. Seuraavaksi käydäänkin niiden kimppuun. Kurssia on koekäytetty muutaman opettajan kanssa ja he ovat todenneet kurssin sisällön ajankohtaiseksi ja mielenkiintoiseksi. Kun loputkin tehtävät saadaan kurssille tehtyä, esitellään kurssi ensin koulutuspäälliköille. Ja sen jälkeen aina sovitulle ryhmälle, jotka lähtevät näitä opintoja suorittamaan. Ideana on pitää lyhyt esittely niin oppimisanalyytikasta, kurssista kuin kurssin suorittamisestakin. Sen jälkeen opiskelu jatkuu itsenäisesti. Halukkaat voivat kerätä oman "opintopiirin" ja opiskella yhdessä. 

Pelipäivä

 Ajatuksia pelipäivästä

Pelipäivä oli oikein mielenkiintoinen ja mukaansatempaava päivä. Näin himo-pelaajana tällainen pelillisyys ja varsinkin kilpailuhenkisyys nappaa minut mukaansa. Ensin ajatteli, että teenpä vain muutaman. Mutta aiheet olivat niin mielenkiintoisia, että jatkoinkin tekemistä. Monesta asiasta jäi jotain muhimaan pääkoppaankin ja niitä sitten suunnittelen toteuttavani tai kehitteleväni töissä edelleen.

Aloitin pelipäivän tekemiset suurimpia pistemääriä antavista tehtävistä. En siksi, että niistä sai eniten pisteitä, vaan sen vuoksi, että niissä oli osittain minulle tutumpia aiheita mutta ehdottomasti minua eniten kiinnostavia asioita. Lähdin siis liikkeelle osaamismerkkejä käsittelevistä aiheista. Ja siitä pikkuhiljaa etenin eteenpäin. Tehtävät ja aiheet olivat mielenkiintoisia. Haastavia minulle niistä teki se, että en tällä hetkellä juuri opeta. Toki opetan tai voisiko sanoa valmennan meidän opettajia. Yritän johdattaa heitä digipedagogiikan maailmaan. Ja useaa tehtävää katsoinkin tältä kantilta. 

Eniten ehkä mieleeni jäi 5-portaan malli. Siihen tuli nyt tutustuttua paremmin ja siitä jäikin ajatus soveltaa sitä myös omaan työhön. Tämän pohjalta on hyvä rakentaa opettajille opastusta verkko-opintojen ohjaukseen ja suunnitteluun.

Tässä ihan lyhyesti sovellettu/tiivistetty 5-portaan malli verkko-opintojen ohjaamiseen:

• Pääsy ja motivaatio: Opiskelijoiden tulee saada pääsy Moodle-kurssille ja motivoitua oppimisesta tervetuloviestin avulla.
• Verkossa sosiaalistuminen: Opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja luovat yhteisöllisyyttä keskustelualueiden ja pienryhmäkeskustelujen avulla.
• Tiedonvaihto: Opiskelijat jakavat tietoa ja oppimateriaaleja, kuten artikkeleita ja videoita.
• Tiedon rakentaminen: Opiskelijat soveltavat oppimaansa käytännössä analysoimalla dataa ja suunnittelemalla projekteja.
• Kehittyminen: Opiskelijat syventävät osaamistaan ja kehittävät oppimisstrategioitaan reflektoimalla oppimistaan.

Kaiken kaikkiaan Pelipäivä oli antoisa ja innostava. Siinä tuli opittua ihan huomaamatta. Aika meni kuin siivillä, kun mielenkiintoiset aiheet tempaisivat mukaansa. Puhumattakaan pelin jännityksestä. 

Osaamismerkit

 Digitaaliset osaamismerkit

Minä voisin sanoa, että olen "hurahtanut" digitaalisiin osaamismerkkeihin sekä itse suorittamiseen että niiden kehittämiseen. Oma ensimmäinen suorittamani merkki näkyy olevan tehtynä 2.11.2015. Eli kymmenen vuotta kohta tulee täyteen digitalaisten osaamismerkkien kanssa. 

Kehittämistyössä olen ollut mukana mm. Osuvat taidot hankkeessa, jossa kehitettiin Digitaitojen osaamismerkit: Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä | TIEKE. Olen myös vastannut Luksian osaamismerkkien kehittämisestä ja luomisesta. Ja edelleenkin kehittämistyö jatkuu. 

Osaamismerkit ovat mielenkiintoinen tapa todentaa osaamista. Mutta myöskin jakaa osaamista. Yleisimmin osaamismerkki myönnetään

tiettyjen kriteereiden perusteella eli merkin saaja on osoittanut osaavansa tietyn

taidon merkin ansaitakseen. Osaamismerkein voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi

turvallisesta toiminnasta tietotekniikan parissa tai ylipäätänsä omista digitaidoistaan. Osan osaamismerkeistäni olen jakanut LinkedIn-profiiliini. 

Luksiassa on määritetty henkilökunnan digiosaamisen minimitavoitteet ja näistä on luotu digitaaliset osaamismerkit. Näitä merkkejä pilotoitiin muutamalla alalla vuonna 2023, ja tällä hetkellä ne ovat osa Luksian toimintatapaa. Digitaalisten osaamismerkkien kehittämistyö jatkuu ja niitä tullaan laajentamaan muuhunkin osaamiseen kuin digitaitojen osaamiseen. Kehittämistyö siis jatkuu edelleenkin. Minun suorittamieni merkkien jälkeen löytyy kuvaus Luksialle suunnitelluista merkeistä.

Tässä jotain minun suorittamiani osaamismerkkejä:

Luksian digitaaliset osaamismerkit

Suunnittelimme pienen ryhmän kanssa Luksialle omia digitaalisia osaamismerkkejä. Näiden merkkien avulla määritettiin digitaitojen minimivaatimukset. Eli kuvattiin ne taidot, jotka kaikilla oppilaitoksen henkilöstöllä tulisi olla. Lisäksi opetushenkilöstölle laadittiin omat minimivaatimukset. Sisältöjä voit tarkemmin tarkastella tästä. 

Kehittämisituni ja sen pohjustaminen

 Tripedan kehittämistyönä päädyin ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen eli Moodle-kurssin kehittäminen ja aiheena Oppimisanalytiikka. Ja miksi juuri tämä aihe. Oppimisanalytiikka kuulostaa ehkä hieman tekniseltä tai jopa etäiseltä, mutta todellisuudessa se on yksi tehokkaimmista työkaluista, joka voi auttaa meitä opettajina ymmärtämään paremmin opiskelijoidemme oppimista. Tämän vuoksi verkkokurssin suunnittelu oppimisanalytiikan perusteista on tärkeä askel – ei pelkästään opiskelijoille, vaan myös meille opettajille.

Kuvitellaan tilanne: opiskelija osallistuu verkkokurssiin, mutta hänen edistymisensä ja vaikeuksiensa seuraaminen on haastavaa. Oppimisanalytiikan avulla voimme saada vastauksia kysymyksiin, kuten:

• Millä osa-alueilla opiskelijat kaipaavat eniten tukea?
• Kuinka aktiivisesti he osallistuvat oppimiseen?
• Mitkä oppimateriaalit tai tehtävät toimivat parhaiten?

Nämä tiedot eivät ole pelkästään hyödyllisiä – ne ovat välttämättömiä, jotta voimme tarjota oikea-aikaista ja yksilöllistä tukea. 

Kun suunnittelen oppimisanalytiikkaa käsittelevää verkkokurssia, tavoitteena on yhdistää teoria ja käytäntö saumattomaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavia asioita:

• Kurssin alussa kanttaa panostaa siihen, että kerrotaan osallistujille, miksi oppimisanalytiikka on tärkeää. 
• Hyödynnetään konkreettisia esimerkkejä.
• Rakennetaan kurssista helposti seurattava. Esimerkiksi esitellään/kerrotaan selkeästi mitä oppimisanalytiikka tarkoittaa ja miten opettaja voi sitä hyödyntää omassa opetuksessaan.
• Kytketään oppimisanalytiikka selkeästi arkeen. Tuodaan käytännön esimerkkien avulla esille yksinkertaisin hyödyntämisen väline eli Moodlen edistymisen seuranta.
• Lisätään pieniä harjoituksia, jotta osallistuja voi varmistaa omaa osaamistaan.
• Lopuksi tehdään "lopputentti" eli kurssin osallistuja voi suorittaa digitaalisen osaamismerkin oppimisanalytiikasta.

Oppimisanalytiikan ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen on osa opettajan ammatillista kasvua. Ja näin saadaan myös työvälineitä erilaisten opiskelijoiden tukemiseen.

Oma Kehittämisituni löytyy tästä. 

Henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman reflektio

 Vihdoin sain valmiiksi tämän oman portfolion, johon koota Digipedagogisia ajatuksia ja kehittymistä. 

Tripeda-opinnot johdattelevat tätä polkua eteenpäin ja liikkeelle lähdettiin oman kehittämissuunnitelman reflektion kautta. Samalla piti pohtia omaa kehittämissuunnitelmaa eli mitä lähteä kehittämään. Tämä on itselle hieman haasteellista, kun en tällä hetkellä opeta mitään opiskelijaryhmää. Mutta opetan ja fasilitoin kuitenkin oppilaitoksemme opettajia (ja muuta henkilökuntaa). Tässä työssä kyllä riittää tekemistä, joten eiköhän sieltäkin aukene selkeä kehittämiskohde.

Tässä hieman pohdintoja tähän reflektioon eli taulukkoon koottuja ajatuksia.

	Mennyt	Nykytila	Tulevaisuus
Kuvaile digipedagogisia ratkaisujasi digitaalisessa muodossa.	Flipped Learning. Verkkopedagogiikka. Ja tavallaan TPACK-mallia (Technological Pedagogical Content Knowledge), vaikka en kylläkään tietoisesti. Hybridiopetus.	TPACK-malli: Opetuksessa olen huomioinut opetusteknologian, pedagogiikan ja sisällön välisen tasapainon.	Oppimisanalytiikan hyödyntäminen. Pelillistäminen. Flipped Learning paremmin käyttöön. Virtuaaliset ympäristöt käyttöön.
Tee vertailuja digipedagogisista ratkaisuistasi.	Hyvin. Opiskelijat ovat oppineet ja olleet tyytyväisiä.	Tällä hetkellä en opeta mitään, paitsi henkiökuntaa digivälineiden hyödyntämisessä ja digipedagogiikassa. Tässä toimin enemmän fasilitaattorina kuin opettaja. Hyödynnän kyllä Moodlea, videoita, ja erilaisia järjestelmiä.	En osaa sanoa, mitä muuta voisin vielä tehdä. Oppimisanalytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen tarkemmin on ehkä tulevaisuuden painopisteet. Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen tulee olemaan iso osa tulevaisuutta.
Pohdi digipedagogisia ratkaisujasi kriittisesti.	Tietyt asiat toimivat, mutta niiden toimivuus riippuu myös vastaanottajasta. Kaikki ei sovi kaikille ja aina pitää olla Plan B, kun jokin asia ei toimikaan.	Nykyiset digipedagogiset ratkaisuni hyödyntävät yleisiä, tuttuja ja helppokäyttöisiä työkaluja kuten Moodlea ja Teamsia. Varmistetaan, että ihmisillä on digitaaliset valmiudet, ettei oppiminen kaadu digivälineiden kanssa taisteluun.	Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen. Tekoälyn hyödyntäminen.   Jatkuvasti muuttuvien digitaalisten työkalujen haltuun ottaminen voi olla opettajalle haaste. Haluan oppia tukemaan opettajia tämän haasteen voittamisessa.